ELÄINSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUS

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus

Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Voimassa olevassa vuoden 1995 eläinsuojelulaissa lähtökohta on tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen aiheuttamisen kielto.
Uudistuksen lähtökohtana on periaate eläimen itseisarvosta, joka on riippumaton sen arvosta ihmiselle. Eläimiä olisi kohdeltava hyvin niiden itseisarvoa kunnioittaen. Ensisijaisena tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia ja eläinten mahdollisuuksia olennaisten käyttäytymistarpeidensa tyydyttämiseen.
Lisää hankkeesta maa- ja metsätalousministeriön sivulla: www.mmm.fi/hanke?selectedProjectId=3145

Ciklidistit r.y:n kanta hankkeeseen

Eläinten hyvinvoinnin parantaminen on erittäin kannatettavaa ja sopusoinnussa eettisen kirjoahvenharrastamisen kanssa. Julkisuuteen on kuitenkin tullut, että lakiuudistushankkeessa ollaan lähinnä eläinsuojelujärjestöjen suunnalta valitettavasti pyrkimässä laajoihin eläinten pitämiskieltoihin. Jos lakiuudistus toteutetaan näin, jää tuskin montaa kirjoahvenlajia, joita saisi enää pitää akvaariossa siitä huolimatta, että kirjoahvenet suurena kalaryhmänä ovat kauttaaltaan hyvin akvaario-olosuhteisiin sopivia. Suurimmat lajit kasvavat toki suuriksi, mutteivät vallan mahdottoman kokoisiksi ja spesialistitkin ovat käytökseltään sikäli joustavia, että sopeutuvat hyvin akvaarion rajoitteisiin. Viljelynkin kannalta kirjoahvenet ovat varsin kiitollinen akvaariokalaryhmä.

Luonnosta pyydystäminen on myös ehdotettu kiellettäväksi, vaikka se ei edes ole pääasiallisesti eläinsuojelullinen kysymys. Sitä vastoin luonnosta pyydystäminen on luonnonsuojelun kannalta usein hyvä asia, koska se antaa paikallisväestölle toimeentulomahdollisuuden ja täten kannustimen suojella biotooppeja ja niissä eläviä kalakantoja.
Ylimalkainen kieltäminen on mielestämme väärä tapa. Sen sijaan tulisi pyrkiä ratkaisemaan mahdollisesti syntyviä ongelmia konkreettisella tasolla. Eläimen pitäjä vastaa eläimen hyvinvoinnista ja hänen tulee antaa eläimelle sopivat olosuhteet.

Toimenpiteitä

Ciklidistit r.y. on yhdessä Helsingin Akvaarioseura r.y:n kanssa antaneet lausunnon hankkeesta maa- ja metsätalousministeriölle, sekä tehneet yleisölle jaettavan esitteen, missä perustellaan järkevän eläinsuojelulain tarvetta ja miksi ylimalkaisia kieltoja ja rajoituksia tulee välttää.

Eläinsuojelulausunto 2013 Ciklidistit ja HAS

Esite Akvaariokaloja ei tarvitse kieltää

STUART GRANTIN MUISTORAHASTO MALAWIAHVENTEN SUOJAAMISEKSI

Vuoden 2007 lokakuussa kuolleen Stuart Grantin kunniaksi perustetun muistorahaston tavoitteena on suojella Malawijärven kirjoahvenia luvattomalta kalastukselta.

Stuart Grant perusti kalanvientiyrityksensä Malawiin yli 30 vuotta sitten. Päämaja on Kambiri Point:issa mutta kirjoahvenia pyydystetään vientiin myös muualla Malawijärvessä, kuten Likomassa ja Chilumbassa. Yrityksen palkkalistoilla oli Stuartin kuollessa noin 100 henkilöä ja se kuului Malawin tärkeimpiin vientiyrityksiin. (www.lakemalawi.com)

Malawijärven kirjoahvenet ovat saaneet elää suhteellisen suojassa ympäristön pilaantumiselta, mutta viime vuosina kasvava väestö on johtanut kalastuksen vahvaan lisääntymiseen. Arvioidaan, että kalaverkkojen lukumäärä on 50-kertaistunut vuodesta 1985. Sopivampien ruokakalojen vähennyttyä kalastajat ovat siirtyneet yhä tiheäsilmäisempiin verkkoihin ja nuottiin ja alkaneet kalastaa myös rannoilla. Tästä on seuraamassa kirjoahventen voimakas vähentyminen ja monet lajit ovat nyt uhattuja.

1980-luvulla perustettiin Nankumba –niemimaan kansallispuisto, joka vuonna 1983 julistettiin maailmanluonnonperinnöksi. Puiston alueella on havaittu noin 220 kirjoahvenlajia. Valitettavasti luvatonta kalastusta harjoitetaan myös kansallispuiston vesillä, joten kirjoahvenet eivät ole olleet suojassa sielläkään. Malawin Luonnonsäätiö (MEET) yrittää valvoa luvatonta kalastusta ja nyt perustetun Stuart Grantin muistorahaston tehtävänä on kerätä varoja verkkokalastusta estävien laitteiden (AND eli Anti Net Devices) valmistamiseen ja asentamiseen Maleri-saarten rannoille. Rantaviivaa on noin 4 kilometriä ja sen suojaamiseen tarvitaan noin 2 000 laitetta. Muistorahasto tukee myös paikallisten kalastuksenvalvojien toimintaa.

Rahaston toiminnasta voi lukea lisää ja tilanneraportteja seurata Ad Koningsin sivuilla www.cichlidpress.com/smgfund